Aarteiden etsintää Kiasmassa
TAIDETTA AISTIMASSA On elokuun ensimmäinen perjantai. Astelen kohti nykytaiteen museo Kiasmaa. Pääsee sisään ihan ilmaiseksi. Jippii! Olen täällä toisen kerran ottamassa valokuvia. Aistimassa energiaa. Katselemassa aarteita. Täällä vaan on niin kiva olla kaikessa rauhassa. Hiljaa. Pysähtyä aistimaan. Valkoisen varren suloiset ulokkeet kuin valkoiset kupit kurkottaen valoa kohti maasta kohti taivaita tulee mieleeni. Nykytaiteen museo Kiasma seisoo ylväänä Helsingissä, kaikkien aistien ilakoivassa keskittymässä. Naapureina ovat arkkitehtuurisen upea kirjasto Oodi, Musiikkitalo ja vähän kauempana Finlandia - talo. Astuessani pyörö ovien yhteen sektoriin, venäläis nainen heilauttaa kättään pyytäen minua tulemaan kanssaan. Nauramme yhdessä, kun astelemme sisälle pyörö ovista. Vaikken ymmärrä kieltä aistin mitä tarkoitetaan. Kommunikoidaan miten osataan vaikkapa naurulla. Katossa näen ensimmäisenä Monira Al Qadirin teoksen. Minulle se tuo mieleen värikkään molekyylin. Tekisi mieli heti koske...