Sinisyyttä heijastaen
Värit vapauden
Sinivalkoisin siivin 6.15. Rodokselle. Rauhallisen uninen porukka odottaa lähtöä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lentokentän työntekijä kuuluttaa mikkiin tervetuloa lennolle numero AY jotain kohinaa. Siispä poika kyytiin ja menoksi. Poika on muuten sininen American Tourister-matkalaukkuni.
Ihan vähän faktaa
Kreikalle kuuluva Rhodos sijaitsee Turkin Marmariksen edustalla, jonne pääsee autolautalla noin parissa tunnissa. Rodos kuuluu Dodekanesian saariryhmään, joka on suurin saarista. Sijainti kahden meren välissä Välimeri ja Egeanmeri. Hallinnollisesti saari kuuluu Etelä-Egean saarten alueeseen. Pääkaupunki Rhodos tai Rodos sijaitsee pohjois kärjessä. Rodoksella on pitkä historia. Helios auringonjumalan sanotaan asuneen joskus Rodoksella. Ehkäpä juuri siksi saarella on 300 aurinkopäivää vuodessa.
Pötkylässä
Noin neljän tunnin lentomatka menee sukkelaan. Ehdin nauttia aurinkoisen aamiaisen. Torkahdella kieli poskella Jenni Pääskysaaren ääneen. Martan tarina jää taas kesken. Ehdin vaihtaa muutaman sanan naapurini kanssa, kunnes lentoemäntä pyytää kiinnittämään turvavyöt. Tämä tietää laskeutumista Kreikan maaperälle. Bussin ikkunasta näkyy vihreää vuoristoista maisemaa. Bongaan ison nallen. Muistoja korona-ajasta. Onneksi saa matkustaa.
Aina matkalla jonnekin
Matkaa lentokentältä Rodoksen kaupunkiin on vain 14 kilometriä. Bussi jättää minut Rhodoksen keskustan liepeille. Lähemmäksi hotellia ei bussilla pääse. Kuljettaja näyttää epämääräisellä englannillaan suuntaa. Ymmärrän sanan sieltä toisen täältä, heiluttelen käsiäni lähtemisen merkiksi. Pärjään kyllä. Kiitän kyydistä! Päänsisäinen jukeboksi alkaa taas soida. "Etsin kunnes löydän sun" kajahtaa päässäni. Lähden kävelemään vetäen "poikaa" perässäni. Onneksi google maps on keksitty. Toimii hyvin myös ulkomailla. Yhtäkkiä tulee tunne, että joku tuijottaa intensiivisesti. Afrodite tulee mieleen kissan ylväästä olomuodosta. Huikkaan kissalle heipat, kreikkalainen katsoo minua oudosti.
Nurkan takaa
Hotellini löytyy lopulta ties monennenko mutkan takaa. Pieni vaatimaton kyltti koristaa sen edustaa muiden putiikkien keskeltä. Minusta tuntuu, että olen pyörinyt ympyrää. No mitäpä tuo haittaa, mihinkäs tässä kiirus. Carina on kahden tähden hotelli, joka osoittautuu oikein mukavaksi kaupunki hotelliksi. Sattumaako? Numero huoneeni ovessa on edesmenneen äitini syntymäpäivä.
Pieni mutta kodikas huoneeni sijaitsee sisäpihan puolella, josta avautuu puutarhamainen näkymä. Tenniskenttä, jossa keltaisia palloja vilkkuu. Notkun hetken tutkaillen ympäristöä. Haistellen uusia tuulia. Vallitsee rauhallinen tunnelma. Puut huojuvat tuulessa lempeästi. Linnut laulavat sointujaan. Jossain kuulen puhuttavan kieltä, josta en saa kiinni. Aurinko paistaa parvekkeelle vain hetken päivässä, joten lämpöä ei tule liikaa huoneistoon. Toukokuussa muutoinkin saattaa sää olla epävakaista. Minua se ei tosin haittaa kunhan on vaan lämmintä eikä sada lunta.
Paikallinen kalastaja ja minä liikkeellä pilvisellä säällä. Tuleeko sitä saalista.
Kävellen näkee enemmän
Lähden tutustumaan ympäristöön. Hotellin sisustus viehättää. Hauskinta on skootteriin tai mopoon tehty pullojen säilytyskaappi.
"Ihan itse tehtyä", huikkaa tarjoilija minulle. Ihan kuin olisi lukenut ajatukseni. Vikkelät kintut. Huomaa kaiken. Silmät selässään. Tarjoilija nauraa ja kertoilee itsestään vaikka olen ollut vasta tunnin täällä. Tuntee heti itsensä tervetulleeksi. Nautin pientä syömistä ja juomista ennen kävelyä.
Vuorovaikutusta
Jään hetkeksi keskustelemaan respan kanssa. Hotelli on pieni perheomisteinen, saan tietää. Kuuntelen tarinaa kreikkalaisesta kulttuurista. Matkailu on saarella tärkein elinkeino. Respa kertoo siitä miten heillä on pakollista opiskella matkailua. Koulupäivät saattavat olla pitkiä, koska englannin kieli tulee opintoihin jo pienestä pitäen kuten meilläkin suomessa. Englanti on maailmanlaajuinen yhteisöllinen matkailukieli. Kiitän kuitenkin kreikaksi. Efharisto Poli!
Pyhiä kohtaamisia rannoilla
Matkoilla parasta on olla vuorovaikutuksessa eri maiden ihmisten kanssa. Täällä olemme yhtä. Voi oppia maan kulttuurista ja sen ihmisistä. Samalla kehittyy kielitaito sekä käsien heiluttelutaito. Sattumanvaraiset keskustelut ovat pyhiä kohtaamisia. Useimmiten rannalla. Otan makuultani valokuvaa. Ihana sininen meri. Lämpöiset kivet antavat samalla hierontaa keholle. Jalkapohjien pisteille kivien päällä kävely tekee hyvää.
Rhodoksen rannat ovat yksi maailman siisteimmistä, joissa olen ikinä käynyt. Näitä on kaksi täällä pohjois kärjessä, Tuulinen ranta (Paralia Enidrou) ja Ellin ranta (Paralia Elli). Rhodos näyttää kartalla ihan kuin se näyttäisi kieltä. Matkaa näiden rantojen välillä on noin 500 metriä riippuen mistä kävelee.
Toista kertaa Rhodoksella. Ensimmäisestä en oikein muista mitään. Täytyy myöntää, että asenteeni on hiukan ollut epäileväinen saarta kohtaan. Onneksi olen väärässä. Suhtaudun matkailuun avarakatseisesti kuin kohtaisin uuden ihmisen ennakkoluulottomasti. Pysähdy löytämään on oma mottoni.
En enää ihmettele miksi Rodokselle matkustetaan aina vaan. Kaupungin energia on sykähdyttävän rento, vieraanvarainen ja mikä palvelukulttuuri. Tulee todella nähdyksi ja kuulluksi. Sydämellisiä ihmisiä.
Sinivalkoisista rakennuksista Kreikka tunnetaan. Meitä yhdistää sinivalkoisuus.
Uinti reissulla kohtaan laivan. Runosuoni lähtee kukkimaan.
"Minne seilaat, tolppa matkalainen, sininen allasi, päälläsi taivas, lainehtien uusiin ulottuvuuksiin, allas vetten päällä, mutkat suoriksi, kokemuksien kehto, vanhoja mitellen, massoja siirrellen, menossa vai tulossa sitä tiedä en, lukuisia tarinoita sisälläsi pidellen"
Ixia/Ialysos
Lähden heti aamiaisen jälkeen kävelemään Ixiaan, joka on Rodoksen naapurikunta. Hotelliltani matkaa voi tehdä mukavalla kävelyreitillä meren rantaa pitkin. Matkaa tulee noin 6 kilometriä. Matkan puolessa välissä pysähdyn Ialysos nimiseen paikkaan. Istuskellaan ja nautitaan vaan jotain nyökkäillään naapuripöydän ruotsalaisen pariskunnan kanssa.
Löysin sattumalta ihanan rantakahvilan, jonka kaunis sisustus resonoi. Paikan nimi on Valentina`s place. Yleensä pyydän tuomaan vain jotain paikallista. Nainen ehdottaa kreikkalaista kahvia. Kyllä, otan sen. Saan todella vahvan kahvin, tuntuu, että tukka seisoo päässä. Kahvin kanssa tuodaan ihania makeita paloja. Juttelemme mukavan omistajan kanssa niitä näitä muun muassa mistä olen kotoisin. Ruotsalaisetkin innostuvat juttelemaan.
Kiitän ja jatkaa matkaa kahvin voimalla kävellen Ixiaan päin. Matkalla käyn uimassa meressä. Olen oikeastaan vähän väliä uimassa. Tuijottelen pilvien kuvioita ja missä meri kohtaa taivaan. Sinine ja valkoinen, värit ovat vapauden soi taas päässäni. Ihanaa, kun ei ole kiire mihinkään. Kalenteri on tyhjä. Matkoilla en enää täytä kalenteriani retkillä ja pakollisilla menoilla. Yhdessä paikassa on jo niin paljon katseltavaa.
Tutkimista täällä riittää. Kauniita kasveja, saviruukkuja ja kiviä. Näen Art Shopin värikkään kyltin. Eikun ovesta sisään. Kalimera! Tutkin taide aarteita ja tarvikkeita. Ystävällinen myyjä kysyy voiko tämä auttaa. En tiedä, en varsinaisesti etsi mitään, kysyn sitten. Rakastan taidetta, värejä ja sen tuomia mahdollisuuksia.
Onnellinen olo
"Onnellinen on hän, joka elää päivän kerrallaan, oppii viihtymään itsensä ja maailman keskeneräisyyden kanssa, herää toiveikkaana joka aamu".
En tiedä mistä moinen mieleeni juolahtaa, mutta juuri nyt tuntuu siltä.
Näen kivannäköisen sinivalkoisen ravintolan. Valkosipulin tuoksu vetää astumaan sisään.
Astun syömään peri kreikkalaiseen ravintolaan. Ei tarvitse kauan miettiä mitä syö. Kaikki kreikkalainen maistuu hyvältä. Fetasalaatti, valkosipulileivät, tsatsiki ja lasi paikallista viiniä noin 20 euroa. Tällä pärjää hyvin loppupäivän.
Vanhan kaupungin kujilla salatuilla
Yhtäkkiä kuulen jostain kaikuvan ranskalaisen naislaulajan äänen, joka on Mireille Mathieu. Laulun nimi on Amour Defendu. Laulu raikuu ympäri puiston. Upeaa. Menen lähemmäksi ääntä. Näen siellä jonkun liikkuvan. Lakanat ovat kuivumassa. Alue on ympyröity kaikenlaisin estein kuten ämpärein. Uskomaton paikka asua. Ihailen jotenkin vapautta, joka huokuu kaikesta.
Paikka on lähellä vanhaa kaupunkia, mutta kuitenkin omassa rauhassa puiden ja kasvien suojassa piilossa katseilta. Seurailen hetken hattupäistä miestä. Jotenkin ihailen miehen elämänasennetta. Mies laulaa mukana biisin tahtiin samalla kun puuhailee jotakin. Biisi aiheuttaa minussa jotain haikeutta ehkä kaikuja lapsuudesta tai jostain menneestä ajasta.
Suurmestarin palatsi
Kävelen linnan raunioita pitkin. Saan tietää, että linnoituksen nimi on Suurmestarin palatsi. Todella valtava. Tänne pääsee ihan sisäänkin, mutta tyydyn kiertelemään ulkona. Pysähdyn kuuntelemaan jatsia, jota vanhempi herrasmies soittaa olisiko saksofonilla. Tiputan muutaman kolikon. Kiitos musiikki elämyksestä.
Aquarium of Rhodos
Aivan kielen kärjessä sijaitseva akvaario on mukava kohde vierailla varsinkin kuumaan keskipäivän aikaan. Sisällä on viileää. Akvaario on rakennettu niin sanotusti luolamaiseen tilaan. Katselen kauniita kaloja ja muita meren eläväisiä.
Akvaariossa
Värikkäitä kaloja
Meren mörkö
Symin saarelle
Olin melkein eksyä risteilylle Symin saarelle. Paatti lähtikin nenäni edestä. Suositeltiin hotellin henkilökunnan toimesta. No eipä haittaa. Säästyi nekin rahat. Säästyy siis jotain seuraavallekin matkalle, jos tänne vielä joskus palaan. Olen vähän laiska aikatauluissa ja suunnittelussa. Istun puiston penkille jäätelölle. Katselen ohikulkevia ihmisiä. Mietin millaisia tarinoita näihin kätkeytyy. Keksin uusia tarinoita. Tutustu Symin kauniiseen saaren täältä:
Tuulimyllyjä, laivoja ja raikasta merituulta
Kauniita rakennuksia, värikästä ja muistorikasta. Vanha kaupunki on täynnä pieniä, putiikkeja, pistäydyn hyvinvointikaupassa ostamassa tuliaisia. Pienessä katukahvilassa nauttimassa piristävän itsetehdyn fresh orange juicen.
Old town Rhodos
Rodoksella on paljon aistittavaa. Jokaiselle on varmasti jotakin. Saarta voisi myös kiertää helposti autolla. Saari ei ole kovin iso, vain noin 100 km päästä päähän. Matkalla voi nähdä ainakin Falirakin, Kolymbian ja Lindosin. Tällä kertaa pysyin tutkimassa Rhodoksen kaupunkia ja sen lähikuntia.
Noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Perhoslaaksoon eli Petaloudesiin ei suositeltu meneväksi, koska perhosia ei välttämättä vielä toukokuussa näy. Tosin tämä laakso on myös oiva luonnontilainen paikka, jossa on kiva kävellä helteilläkin. butterfliesrhodes.gr
Kuten sanottua on mukavaa jättää ovi raolleen seuraavaan kertaan. Tänne voi aina palata. Lentoja ja hotelleja piisaa. Äkkilähtöjä voi saada jopa 300 eurolla.
Ihana viikko, kivat tunnelmat ja pieni haikeus Efharisto Poli!
Seuraaviin seikkailuihin!
Adios amigos😍
Kommentit
Lähetä kommentti