Muutos matkalla
”Tuoksumuistot menevät älyn läpi suoraan tunteeseen, tutun tuoksun tuntiessaan voi hetkessä pudota vuosikymmenten halki” - Martti Suosalo kirjassaan Martti Suosalo
Oivalluksia matkallani
Voimme muuttaa vain itseämme, ja juuri tämä on muutoksessa vaikeinta. Lapsuudessa ja elämän aikana luodut asenteet, tavat ja tottumukset voidaan muuttaa. Aistimuistoaan voi muuttaa. Muiston, joka tuoksusta tulee voidaan muuttaa aistimalla vaikkapa eteerisiä öljyjä. Mielen tapaa ajatella voidaan kääntää negatiivisesta positiiviseksi tuoksujen avulla. Katsomalla asioita toisin. Kyse on lopulta omasta tahdosta.
Voi hankkia hyvää tuoksua kotiin laittamalla tipan kaksi vaikkapa vesi astiaan tai aromilamppuun.
Eteeriset öljyt ovat kulkeneet mukanani koko tämän muutos ajan vuodesta 2018. Jos erehtyy luulemaan, että muutos tapahtuu silmänräpäyksessä, ei se mene niin. Minulta vei seitsemän vuotta ymmärtää mistä tässä kaikessa on kyse. Muutos matka on rasittavinta ikinä, mutta kun sen päätöksen on tehnyt, ei paluuta menneeseen ole. Kaiken sen pöyhiminen, joka minuun on lapsuudesta asti istutettu on täyttä työtä. Muuttaa itseään ja tulla siksi joka olen. Omaksi itsekseni. Minuksi. Lopettaa syyttämästä muita ja ota vastuu omasta elämästä on usein vaikeaa.
”Tule ja löydä minut maailman rannoilta, eri paikkojen
välisestä tilasta. Kohtaa minut kaikkien mahdollisuuksien risteyksessä ja
vuorovesien käännekohdassa. Minä olen se, mikä tapahtuu muutosten välillä. Kun
mielesi löytää ajatuksen, olen hengenveto, tauko ennen sanojasi, kun harkitset
valintaa, olen se hiljainen hetki ennen päätöstä”
Muutos on sarja päätöksiä. Jokin ei ole hyvin tässä hetkessä, omassa elämässä, tuntuu jossain kehon osassa todella pahalta. Minulla se on rintalastan alue. Jotain täytyy muuttaa. Hengitä vain hetki!
Tämä Pafoksella ottamani valokuva kuvaa hyvin sitä alkukantaisuutta, johon olen pyrkinyt luomalla itseni uudelleen. Tulla siksi joka todella olen. Niinkin yksinkertainen asia kuin hengittäminen on ollut minulle oppimisen paikka. On lähdettävä liikkeelle ihan alusta. Olen harrastanut joogaa yli kymmenen vuotta. Jooga on auttanut minua hengittämään ja rauhoittamaan hermostoani. Olen kova stressaamaan, tämä on lapsuudessa opittu tapa. On vienyt aikaa ymmärtää, ettei minulla ole mitään hätää, kaikki kyllä järjestyy aikanaan. Kaikki keinot, jotka tässä pienesti sanoin ja kuvin avaan, ovat minulle keinoja selviytyä muutoksessa.
Espoo lokakuu 2025
Hengittäminen on ratkaisevaa juuri sillä hetkellä, kun tekee suuria päätöksiä. Irtisanoin juuri asuntoni. Hengitän syvään. En tiedä minne olen matkalla. En tiedä mitä tuleman pitää. Tiedän vain sen, että näin pitää tehdä. Hypähtää jälleen tuntemattomille vesille. Sielu tietää, kyllä, jokin sisimmässään vielä haparoi kuin etsien sitä ovea pimeässä, joka varmistelee. Raollaan oleva ovi tosin kutsuu valollaan. Yhtäkkiä minua ei vaan pelota.
Päätöksen jälkeen tuntuu kuin olisi lähtenyt kuusi kiloa taakkaa harteilta. Olen nukkunut kaksi päivää sikeästi. Tuntuu vapaalta. Minulla ei ole suunnitelmaa minne jatkan. Kuukausi on aikaa, jolloin asunto täytyy tyhjentää tavarasta. Millainen matka on tulossa? Minne suuntaan? En tiedä, muttei minua pelota, ihme kyllä.
Koskaan ei tiedä mitä tästä seuraa. Vanhaankaan en voi jäädä. Yhtäkkiä sitä vaan havahtuu siihen, että tämä ensimmäinen eletty elämä oli tässä. Alkaa uusi elämä, mutta silti tuntuu vaikealta hypähtää. Vaatii oman aikansa tottua ajatukseen vaikka tietäisi totuuden sisimmässään, että toimii oikein. Tuntee kaikenlaisia tunteita kuten pelkoa, vihaa, katkeruutta, epäonnistumista, iloa ja onnea, vapauden tuomaa keveyttä. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin sisäinen rauha, se mikä on tässä ja nyt.
Olen jälleen uuden edessä. Merkit ovat olleet ilmassa jo pitkään. Muutosta ei kuitenkaan voi nopeuttaa. On oltava varma tunne siitä, että on omalla oikealla polulla. Prosessoitavaa riittää.
Mikä on minun parhaakseni? Kun päätös on tehty, tulee tunne, että teen oikein itseäni kohtaan.
Olen myynyt tavaroitani, se on merkki etenemisestä, että ne lähtevät liikkumaan. Olen myös antanut ja lahjoittanut. En keräile mitään, saat sen mistä luovut. Minua tavarat vain ahdistavat. Mitä enemmän luovun sen enemmän tunnen vapautta. On myös mukavaa nähdä, että jokin minulle tarpeeton löytää uuden kodin. Joku toinen tulee iloiseksi.
Vanha murenee pala kerrallaan
Muutos tuo vapautta, mutta myös vastuuta. Vastuu päätöksestä on vain ja ainoastaan itselläni. Tunne siitä, että tie joka aukeaa on minulle se oikea, vahvistuva tunne siitä, että jotain täytyy muuttaa. Itse olen muuttunut. Siksi, joka olen. Täytyy oppia olemaan itsensä kanssa. Hukkasin itseni vuosiksi yrittäen elää ns. "normaalia" elämää. Ei se mene niin, ei aikaisempi elämä onnea tuonut, mutta se on opettanut paljon. Vanhat rakenteet murtuvat, joita olen nähnyt monta kuukautta merkkeinä, jotka ovat näyttäytyneet numeroina, kuvina, laulun sanoina ja tuntemuksina. Aistien, että jotain tulee tapahtumaan. Muutos tulee tapahtumaan.
On aloitettava kokonaan alusta ja matkustettava lapsuuteen. Mennä tutkimaan mitä kaikkea olin lapsena. Mistä todella tykkäsin. Missä kohtaa alkoi mennä metsään. Kirjaimellisesti mennä metsään. Sillä lapsena olin kokoajan ulkona luonnossa. Kävelin jo tuolloin paljon. On tutkittava sisäistä lasta, mistä kaikesta pidin lapsena. Mistä minut luotiin? Katsottava silmiin kuvaa lapsesta, joka olin, annettava itselleen anteeksi. Armoa sille lapselle, joka ei tiennyt mitään, kun lähti kulkemaan tuolloin polkuaan. Meni silloin menojaan.
On hyväksyttävä kaikki mennyt. Katsottava esi-isien puuhia ja annettava anteeksi. Hyväksyttävä, että näin vaan on. Tähän perheeseen synnyin enkä sille mitään voi. Elämäni on mennyt siten kuin on mennyt. Omat vanhempani ja esi-isäni ovat tehneet päätöksiä niillä tiedoilla ja taidoilla mitä heillä on ollut käytössään. Irti päästäminen on ainoa vaihtoehto muutoksessa. Turha kantaa mukanaan sellaista taakkaa, joka vahingoittaa vain itseäni. Otan mukaani positiiviset asiat. Alan nähdä ja hahmottaa mitä kaikkea olenkaan oppinut elämässäni numero yksi.
Miten sen tein
Minulta kysyttiin kerran miten tämän kaiken tein. En voi kertoa yhdellä lauseella. Matka on ollut niin pitkä. Yksinkertaista tietä ei ole. Muutos on ollut sarja päätöksiä itsetuntemuksessa. Tuntien jotain väärää ja pahaa oloa. On uitava välillä syvissä vesissä. Opittava tunnistamaan omat voimavaransa. Tunne siitä, että jokin on väärin joko itsessäni tai kehoni osassa. Usein kun jokin ikävä tunne on tullut olen tuoksutellut eteeristä öljyä, muuttanut aistimuistoani. Hakeutunut luontoon. Itkenyt. Muuttanut positiiviseksi sitä mihin käännän katseeni. Näen kaunista, en rumaa. Kävellyt paljon. Ollut meren rannalla. Lukenut erilaista kirjallisuutta. Katsellut taidetta. Ennen kaikkea olen kirjoittanut kaiken ulos itsestäni. Kirjoitus vihkoja on kertynyt kymmeniä. Muutos on sarja päätöksiä pysyä itsensä kanssa sovitussa vaikka kuinka mieli tekisi lipsua. ja mitä sitten vaikka suksi välillä lipsuukin. Tämä on inhimillistä.
Keskity siihen mitä näet. Ruman sijasta kauniiseen. Negatiivisen sijasta käänny positiivisuuteen.
Mieli on sellainen epeli, että oksat pois. On muutettava omaa mieltään keskittymällä negatiivisuuden sijaan positiivisuuteen. Kyseenalaistamaan oman uskoni. Elämällä itse, ei muiden kautta. Makusteltava itsessään niitä asioita, joita näkee, kokee ja kuulee. Mielen voima on vimmainen. Sillä voi tehdä joko pahaa tai hyvää. Olet sitä mitä syöt on mielestäni lause, joka pätee ihan kaikkeen. Mieltään voi muuttaa päätöksellä katsoa kauniita kuvia, kun mieleen alkaa hiipiä jotain ikävää. Voi päättää voida hyvin. Hokea joka päivä jotain itselleen tärkeää mantraa. Uskottava ja luotettava omaan sisäiseen ääneensä vaikka kuka sanoisi mitä sillä elämässä riittää heitä, jotka yrittävät muuttaa kaltaisekseen.
Usein kuvitellaan, että meditointi on istumista lootus asennossa päästäen suustaan muminaa. Ensinnäkin sitä on tehtävä itselleen sopivasti säännöllisesti. Meditointi voi olla myös jonkin tekemisen kautta tulevaa keskittymiskykyä parantavaa toimintaa. Kuuntelemista musiikkia herkällä korvalla. Aikaa se voi viedä vain 10 minuuttia päivässä, mutta parantaa mielen maailmaa. Itse nukahdan meditointi musiikkiin. Tai tuijota hetken kauas ja olen läsnä hetkessä mielessäni.
Jooga ei ole vaikeaa. Voi joogata esimerkiksi vain vartin ja sekin on jo joskus tarpeeksi. Dia Yogan You Tube- kanavalla on paljon oivallisia lyhyitä joogia keho eri osiin. Vaikka vain vartti päivässä siten miten jaksaa. Tieto siitä, että voin joogata maltillisesti kotona milloin vaan on muutoksessa ollut hyödyllistä. Ei pidä odottaa itseltään liikoja tai asettaa liian korkeita tavoitteita. Pieni hetki kerrallaan. Askel askeleelta. Siten pysyy paremmin mielenkiinto yllä.
Suomessa on metsiä paljon. Ihmettelenkin välillä miksi metsät ammottavat tyhjyyttään. Mikään ei ole mieltä rauhoittavampaa kuin metsässä oleminen. Luonto yhteys. Luonto luo mielen rauhaa ja auttaa nukkumaan paremmin. Luonnossa on paljon rikkauksia. Vihreän värisävyjen katseleminen antaa mielelle hyvää pääomaa. Puut huokuvat energiaa. Metsässä koen etten ole koskaan yksin. Jo 10.min.luonnossa auttaa voimaan paremmin, tutkittu juttu. Metsämieli harjoitusten avulla metsässä voi kokea erilaisia asioita.
Meren rannalla kävely paljain varpain hieroo kevyesti jalkapohjan pisteitä. Meren kuunteleminen tuntuu kehossa rauhoittavana. Merelle tuijottelu on yksi parhaista Mindfullnesin keinoista. Lapsetkin tekevät niin, että ne tuijottelevat välillä tyhjyyteen, miksei me aikuisetkin. Tämä lisää keskittymiskykyä.
Espoon laiturilla kesällä 2025 tuijottelemassa kauas
Uutisten katselun olen jättänyt pois, joka on tehnyt mielelleni tosi hyvää. Katselen televisiosta vain sellaista mikä milloinkin resonoi esimerkiksi matkaohjelmia. Näissä pääsee kauniisiin maisemiin aika edullisesti. Musiikki ohjelmat tekevät hyvää mielelle. Hyvin vähän tulee avattua enää televisiota. Luovun siitäkin pikku hiljaa. Samoin sosiaalisen median päivittäinen käyttö on huomattavasti vähentynyt. Tosin aika ajoin tykkään selailla mielenkiintoisia asioita liittyen matkoihin, matkusteluun tai ihmisiin.
Lukeminen
Joku joskus sanoi; "lukeminen kannattaa aina". Lukemalla pääsee uusiin sfääreihin. Mielen uusiin näkymiin. Olen lukenut viimeisen vuoden aikana paljon erilaisia kirjoja. Tiedostamattani perus elementtinä on ollut aina jokin paikka tai matka. Muutos kirjallisuutta kuten vaikkapa "toivoa versovat päivät" tai "Vettä kukille". Näissä teoksissa pääsee hyvin matkalle Ranskaan. Samalla voi tutkia eri karttoja. Unelmoida kenties käyvänsä siellä joskus.
Smoothiella Samoksella hyvinvointi kahvilassa. Raakakakut ja kookospallot ovat suosikkejani.
Ruokavalion muuttaminen on olennainen osa muutosta. Teen värikästä ruokaa. Kasviksista pääasiassa. Kasvisten värikkyys vaikuttaa mieleen. Syö samalla silmillään. Käytän paljon öljyjä. Teen Chian siemen pirtelöitä ja puuroja. En aseta itselleni mitään totaali kieltäytyjän viittaa vaan teen ruokaa, joka tekee itselle hyvää. Jos tekee mieli syödä pihvi niin syön. Usein yksi proteiini riittää annokseen. Proteiini voi olla mikä tahansa, siinä olen itselleni armollinen. Mukaan aina kasviksia tai salaattia.
Liikkumalla muutosta
Arjessa voi liikkua huomaamattaan paljonkin. Esimerkiksi portaat voi kulkea ylös mikäli asuu kerrostalossa. Ei pidä tehdä asioista liian vaikeita tai hankalia. Päätös joskus olla käyttämättä hissiä voi tuoda hien pintaan ja perus liikuntaa päivään. Huonekaluilla voi nostaa painoja. Esimerkiksi tuolia nostelemalla päättää tehdä se joka päivä vaikkapa viisi kertaa. Voi ajatella, että käväisenpä tänään kaupassa vähän kauempana vaikka kilometrin päässä. Arjen pieniä tekoja.
Älä vaadi itseltä liikoja
Elämä on valintoja joka päivä. Aivan pienilläkin arjen valinnoilla voi muuttaa elämäänsä. Mieli tottuu kaikkeen pikku hiljaa. Heti ei tule valmista, tuskin koskaan. On myös ok palata vanhoihin tapoihinsa. Oikeastaan se luo muutokselle pohjaa. Muutos on kuin tanssi askelia yksi eteen ja kaksi taakse. On hyvä käydä toteamassa ettei jokin vanha toimikaan kohdallani. Vaan jatkankin uudella linjalla. Tai sitten toisin päin. Pääasia, että on itselleen armollinen eikä yritä mitään hampaat irvessä.
Tanssi, laula ja hypi
Anna itsellesi lupa riemuita vaikkapa kymmenen minuuttia päivässä. Tämä voi olla vaikkapa jonkun musiikki ohjelman tahtiin hyppimistä. Laula riemukkaasti mukana. Mene mukaan iloiseen hyppimiseen. Tämä irrottaa kehosta tehokkaasti jotain. Alkaa naurattaa ja iloa tuo se päivään. Ei elämä niin vakavaa ole.
Tunne, koe ja näe
Lähde liikkeelle joskus miettimättä sen enempää. Liike on lääke vanha sanonta pitänee paikkansa. Lähde vaikkapa katu kävelylle kymmeneksi minuutiksi. Tai mene mukaan sellaiseen johon et ole aiemmin mennyt. Ilmaisia tapahtumia on paljon ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Lähde vaikkapa kirjastoon istumaan hetkeksi tarkkailemaan, lukemaan tai kirjoittamaan. Aisti taidetta, elokuvia ja kirjallisuutta. Mitä tahansa se onkin, tunne se pienikin muutos itsessäsi. Kiitä itseäsi, että lähdit jo tekemään jotain. Koe olevasi tärkeä osa tätä maailman menoa. Tutki, ihmettele ja aisti erilaisia makuja, ääniä ja tuoksuja.
Taidetta on kaikkialla mihin katseensa kääntää. Tämä katutaideteos löytyy Mallorcalta Santa Poncasta.
Kirjoittaminen
Tykkään kirjoittaa. Olen terapoinut itseäni kirjoittamalla. Kirjoittanut auki haavojani. Itkenyt ja nauranut. Surun käsitteleminen tapahtui kirjoittamalla. Puistonpenkit ja katukahvilat ovat oiva osa kirjoittamista. Kirjastoa olen kuluttanut minkä olen ehtinyt ja jaksanut. paras paikka ikinä on kirjasto. Ympäristöstään havaitseminen on mitä parhainta ajanvietettä. Voin katsella vain maailman menoa. Ihmisiä. Turussa asuessani usein menin Aurajoen rantaan penkille istuskelemaan ja katselemaan. Muistikirjani sivut täyttyivät monenkirjavista tarinoista. Tämä oli niin hauskaa. Tarkkaileminen luo teoksia. Paperin palasia yhteen liittämällä yhtäkkiä voikin olla kokonainen teos. Kirjoitan missä vaan jopa metrossa. Olen kirjoittanut kymmeniä vihkoja, paperinkulmia ja kauppakuitteja. Aina missä vain olen voinut kirjoittaa.
”Jos kirjoittaminen olisi matka, olisi se matka
jonnekin avaruuteen, taivaankannen tuolle puolen, punaisena hohtavan aamuruskon
taakse, jossa kaikki olisi mahdollista. Olisi se avaruussukkula, jonka päällä
istuisin ja näkisin miten maailma näyttäytyisi laajasti kaikkialle” -Kirsi-
Hautausmaa kävelyllä
Olen harrastanut myös aika ajoin hautausmaa kävelyä. Siellä on rauhallista. Kukaan ei häiriköi. Mieli rauhoittuu ja voi olla läsnä hetkessä. Turun isolla hautausmaalla kävelin paljon, joka on suuri puistomainen alue suihkulähteineen ja korkeuseroineen. Metsäinen rauhan tyyssija. Helsingin Hietaniemen hautausmaa on metsäinen meren ranta maisemissa sijaitseva suuri paikka. Nämä ovat isoja hautausmaita, joissa on paljon kauniita kukkia, puita ja kiviä. Upeita hautakiviä, jotka on tehty persoonallisesti edesmennyttä kunnioittaen. Pimeällä kynttilämeri on huikean hieno nähtävyys. En pelkää kuolemaa. Minulle se on yhtä luonnollinen juttu kuin nenä päässä.
Kuva: Hietaniemen hautausmaalta 2025
Tämä osa-alue on melko vaikeaa muutoksessa. Ihmisiä tulisi karsia ympäriltä, varsinkin heitä, jotka ovat toksisia ja joiden olemassaolo myrkyttää jollain tavoin elintilaa. Ihmissuhteet joutuvat tarkastelun alle. Sitten on niitä ihmissuhteita, jotka vaan loppuvat automaattisesti. Tai jäävät ikään kuin jäähylle. Kaikilla meillä on omat polkumme. Kuljemme omalla polulla juuri siinä kohtaa kuin on tarkoitettu. Anna niiden mennä. Voi jäädä ihmettelemään mitä tapahtui, mutta totuus on se, että kun itse muuttuu, kaikki eivät sitä välttämättä kestä. Tai yhteiset asiat yksinkertaisesti loppuvat. Tulee niitäkin, joiden kanssa on paljon yhteistä. Ihmissuhteiden karsiminen ei suinkaan ole helppoa. Aina kun on kyse ihmisistä, on se vaikeinta luopumista.
Muutos
Muutos on elämäsi mahdollisuus. Mutta eikö tämä ole ihanaa, että saa valita elämäänsä vain parasta. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi aina auvoista tai ruusuilla tanssimista. Voi kuitenkin itse aina päättää muuttuuko jokin vaiko ei. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Se voi uuvuttaa. Joskus muuttuu tahtomattaan kaikki kerralla. Muuta se minkä voit, haluat ja jaksat. Tee niin kuin sinusta tuntuu hyvältä. Matka on juuri sen pituinen kuin täytyy, niillä askelilla kuin jaksaa.
Minulla on jälleen kerran edessä elämänmuutos. Jaan tämän elämän kahteen osaan. Eletty elämä, jonka jätän pian taakseni. Uusi kokonainen teos on aukeamaisillaan elämäni tarinassa. Teoksessa, jonka vain minä itse voin luoda.
Olen siis irtisanonut asuntoni. Olen hyppäämässä tyhjyyteen. Luopumassa. Seuraavaa askelta en tiedä. On edettävä vain hetki kerrallaan. Luovun paljosta. Uusi seikkailu alkakoon. Tuokoon se uutta minulle sopivaa tullessaan.
”Tule ja löydä minut maailman rannoilta, eri paikkojen välisestä tilasta. Kohtaa minut kaikkien mahdollisuuksien risteyksessä ja vuorovesien käännekohdassa. Minä olen se, mikä tapahtuu muutosten välillä. Kun mielesi löytää ajatuksen, olen hengenveto, tauko ennen sanojasi, kun harkitset valintaa, olen se hiljainen hetki ennen päätöstä” -Kirsi-
Jää siis seuraamaan mihin matkani jatkuu. Ulkomaille tai suomeen. Sitä en vielä tiedä. Mutta tulen kirjoittamaan jatkossa millä merellä alukseni seilaa.
Seuraaviin seikkailuihin💃
Kommentit
Lähetä kommentti