Aamukahvia kuun valossa
Istun aikaisella aamukahvillani 5.55 apartomentokseni parvekkeella. Olen päätynyt Teneriffalle. Muutamassa päivässä olen viehtynyt tähän kauniiseen paikkaan. Täällä on niin kaunista. Tuliperäinen saari, jossa korkeuserot ovat huimat. Asunto sijaitsee meren ja vuoriston välissä. Parvekkeelta näkyy osittain meri. Nautiskelen murukahviani ja mietin miten onnekas olenkaan.
Odotan aamun valkenemista, jolloin voin lähteä tutustumaan ympäristöön omalla tavallani. Luulen, että nousen tänään vuoristoon päin. Siellä sijaitsee pieni viinitila Bodegas Vinatigo.
Olen haaveillut pitkään joulusta espanjassa. Nyt tämä unelma toteutuu. Vietän koko joulukuun täällä Teneriffalla. Sen edemmäs ei ole suunnitelmia. Olen viettänyt aiemminkin kolme joulua espanjassa. Ensimmäinen jouluni sekä samalla matkavillitys alkoi Lanzarotelta, kaksi joulua meni Malagassa Costa del solilla ja Barcelonassa.
Pysähdys Alicantessa
3.12. lensin Alicanteen. Päivä Alicantessa meni nopeasti. Oli yllätyksellinen tavallaan. Luulen, että tuon päivän aikana muotoutui uudelleen se mikä on minulle parasta. Kun kaikki ei mene ihan niin kuin olin ajatellut tuleekin jotain parempaa. Kuvia Alicantesta por favor!
Ensimmäiset päivät täällä Teneriffalla ovat menneet asioita hoidellessa ja paikkaan tutustuessa kaikessa rauhassa. Täällä vallitsee kiireettömyys. Asia kerrallaan, askel kerrallaan. Suorittaminen on jäänyt tilalla mielekäs tekeminen.
Teneriffan saari on espanjalle kuuluva saari, joka minusta muistuttaa lintua. Kello on täällä kaksi tuntia jäljessä kuin suomessa. Minulla menee hetki ennenkuin totun tähän rytmiin. Herään kukon laulun aikaan ja menen nukkumaan todella aikaisin.
Kuvia majapaikan läheisyydestä. Kuva läheisestä näköalapaikasta, jonka penkillä tykkään istua ja katsella merelle. Kuunnella sen rauhoittavaa kohinaa.
Ihmiset täällä pienessä kylässä ovat todella ystävällisiä. Jokainen vastaantulija tervehtii. Haluan oppia espanjan kieltä. Puhun laittamalla sanoja peräkkäin. Täällä on helpompaa oppia, koska lausuttava kieli on selkeä ja ollaan kärsivällisiä vastauksissa.
Kuvia Puerto De La Cruz
Lauantaina suomen itsenäisyyspäivänä aloitin saareen tutustumisen Puerto De La Cruzista, jonne matkasin bussilla. Bussilla matkustelu on täällä helppoa. On toki taksejakin, mutta bussimatka maksaa pari euroa ja hilut päälle. En tiedä tosin missä menee raja kilometrimääräisesti, mutta matkaa tuli noin 20 km.
Bussin näytöllä lukee selkeästi missä ollaan ja matkaa voi seurata helposti reaaliajassa.
Aina voi kysellä muilta. Minua auttoi muunmuassa kaksi ranskalaisnaista. Kylältä bussiin auttoi eräs nuori mies joka oli menossa aamutuimaan töihin johonkin lautalle.
Aukiolla olevassa kahvilassa terassilla juttelin pitkään mukavan suomalais naisen kanssa. Tämä oli tullut perheineen viettämään joulua tänne.
Tähän loppuun kirjoitan runon, joka puhutteli minua. Vedin sattumanvaraisesti ruonoteoksen hyllystä ja sivu avautui minulle. Runossa kerrotaan oman tiensä kulkija soturista, joka uskoo omaan polkuunsa. Tekee selväksi asioita. Minä...kunnes...
Hola amigos, Adios amigos💛🧡

















Kommentit
Lähetä kommentti