Aamukahvia kuun valossa

Istun aikaisella aamukahvillani 5.55 apartomentokseni parvekkeella ja kirjoitan uuteen vihkooni. Olen päätynyt matkalaukkuni kera Teneriffalle. Siinäpä koko omaisuuteni mukana. Muutamassa päivässä olen viehtynyt tähän jylhään kauniiseen saareen. Tuliperäinen saari, jossa korkeuserot ovat huimat sekä maasto mustaa. Apartamento sijaitsee meren ja vuoriston välissä. Parvekkeelta näkyy osittain meri.

Nautiskelen murukahviani ja mietin miten onnekas olenkaan. Tähtitaivaan alla kahvittelu riittää tähän hetkeen😍



Katselen kuutamoa, tähdet tuikkivat sen ympärillä. Alkuvaikeuksien jälkeen koen olevani onnekas. Kiitollinen. Olen päässyt mitä kauneimpaan paikkaan. Kaikki on hyvin. Sisäinen rauha vallitsee.

Odotan aamun valkenemista, jolloin voin lähteä tutustumaan ympäristöön omalla tavallani. Luulen, että nousen tänään vuoristoon päin. Siellä sijaitsee pieni viinitila Bodegas Vinatigo. Samalla saa hyvät hiet pintaan. Lämpöä on suunnilleen 23 astetta ollut joka päivä. Silti vaikka on niin lämmintä, olen ensi kertaa shortseissa liikkeellä.

Olen haaveillut pitkään joulusta espanjassa. Yksi unelma on toteutunut. Vietän koko joulukuun täällä Teneriffalla. Sen edemmäs ei ole suunnitelmia. Olen viettänyt aiemminkin kolme joulua espanjassa. Ensimmäinen jouluni sekä samalla matkavillitys alkoi Lanzarotelta, kaksi joulua meni Malagassa Costa del solilla ja Barcelonassa.

Pysähdys Alicantessa

3.12. lensin Alicanteen. Päivä Alicantessa meni nopeasti. Oli yllätyksellinen tavallaan. Luulen, että tuon päivän aikana muotoutui uudelleen se mikä on itselleni parasta. Kun kaikki ei mene ihan niin kuin olin ajatellut tuleekin jotain parempaa. Kuvia Alicantesta Por Favor!





Joulutähdet viihtyvät täällä katukuvassa.


Lumiukkoja rannalla⛄⛄


Ensimmäiset päivät täällä Teneriffalla ovat menneet asioita hoidellessa ja eri paikkoihin tutustuessa kaikessa rauhassa. Täällä vallitsee kiireettömyys. Asia kerrallaan, askel kerrallaan. Suorittaminen on jäänyt, tilalla mielekäs olemisen sietämätön keveys.

Linnun selässä liitäen vapaudessa

Teneriffa on espanjalle kuuluva saari, joka minusta muistuttaa lintua. Kello on täällä kaksi tuntia jäljessä kuin suomessa. Minulla menee hetki ennen kuin totun tähän rytmiin. Herään kukon laulun aikaan ja menen nukkumaan todella aikaisin. Paikalliset saattavat touhuta vielä keski yöllä. 

Kuvia majapaikan läheisyydestä. Kuva läheisestä näköalapaikasta nimeltään Charco del Viento, jonka läheisyydessä penkillä tykkään istua ja katsella merelle. Kuunnella sen rauhoittavaa kohinaa. Pauhut on melko mahtavat. Joskus meren liike tuntuu asunnossa saakka. Täällä on myös Charco De La Laja ulko uima-allas. Nyt sinne on kielletty 

Ihmiset täällä pienessä kylässä ovat todella ystävällisiä. Jokainen vastaantulija tervehtii. Haluan oppia espanjan kieltä. Puhun laittamalla sanoja peräkkäin. En pelkää osaanko vaiko enkö. Välillä tulee hauskoja tilanteita. Täällä on helpompaa oppia espanjaa verrattuna manteereeseen, koska lausuttava kieli on selkeä ja ollaan kärsivällisiä vastauksissa.

Kuvia Puerto De La Cruz


Punta Bravassa sijaitsee Loro Parquen eläinpuisto, josta tuo gorilla hyvin muistuttaa. 

Puerto De La Cruzin kauniita rakennuksia.


Lauantaina suomen itsenäisyyspäivänä aloitin saareen tutustumisen  Puerto De La Cruzista, jonne matkasin bussilla. Bussilla matkustelu on täällä helppoa. On toki taksejakin, mutta bussimatka maksaa pari euroa ja hilut päälle. En tiedä tosin missä menee raja kilometri määräisesti, mutta matkaa tuli noin 20 km maksu 2 euroa.

Bussin näytöllä lukee selkeästi missä ollaan ja matkaa voi seurata helposti reaaliajassa.

Aina voi kysellä muilta. Minua auttoi muun muassa kaksi ranskalaisnaista. Kylältä bussiin auttoi eräs nuori mies, joka oli menossa aamutuimaan töihin johonkin lautalle.

Aukiolla olevassa kahvilassa terassilla juttelin pitkään mukavan suomalais naisen kanssa. Tämä oli tullut perheineen viettämään joulua tänne.

Kysyvä ei tieltä eksy. Samalla voi tutustua ihmisiin. On mentävä kuin lapsi konsanaan uteliaana ja täten pääsee eteenpäin. Löytää mitä täytyy.

Tähän loppuun kirjoitan runon, joka puhutteli minua. Vedin sattumanvaraisesti tämän runoteoksen vuokra emäntäni kirjahyllystä ja tämä sivu avautui minulle. Runossa kerrotaan oman tiensä kulkija soturista, joka uskoo omaan polkuunsa. Tekee selväksi asioita muille. On usein väärinymmärretty. Suomennettuna; Minä...kunnes...

Päässäni alkoi soimaan biisi; Etsin kunnes löydän sun💛💚




Tomas Chaven oli meksikolainen kirjailija. Aamun kirjallisuus hetken jälkeen on mukava lähteä kiipeämään ylös vuorille päin. Autotiet ovat ihan okei kävelijälle, mutta varuillaan saa olla. Tien vierustaa pitkin kulkee melko leveä kaistale. Näkymät ovat huikeat San Juan De Ramblasista lähdettäessä nousemaan ylöspäin. Kävelen läpi La Guanchan ja Santa Catalinan. Maanantaina ei mikään ole oikein auki täällä, saankin kuulla, että on jokin juhlapäivä.



Ylös kivutessaan näkyy upeat maisemat alas merelle. Näihin kuviin näihin tunnelmiin.

 Viinitila käynnistä tulee oma postauksensa🤗
La Guancha nimisessä pueblossa on nimittäin toinenkin viinitila nimeltään
Viña Zanata finca guancha. En osaa päättää kumpaan menen. Tai ehkä menen kumpaankin😄

Seuraaviin seikkailuihin🙌🤩
Adios amigos💛🧡








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sinisyyttä heijastaen

Pafos Kyproksen helmi

Aistien Mallorcaa