Kun elämä yhteen matkalaukkuun mahtuu

Muutos on elämäsi mahdollisuus, kohti unelmia!

Kun sitä luulee tietävänsä muutoksesta kaiken tapahtuu jotain yllättävää, joka muuttaa taas jotain. Luulen tietäväni jo kuitenkaan tietämättä koskaan mitään tarpeeksi. Joka kerta muutos yllättää. Jälkeenpäin on hyvä tarkastella mikä on muuttunut esimerkiksi aarrekartan avulla. Sitten sitä huomaa, että mikä se alkuperäinen unelma nyt olikaan. Hulluinta on, että sitä pelkää omaa unelmaansa. Pahinta on oma pelko. 

Aarrekartta, jonka löysin vuosia jälkeenpäin. Tästä on hyvä tarkastella onko jokin muuttunut. Jokainen tehty matka on muuttanut minua ihmisenä. Usein tämän huomaa vasta jälkeenpäin. Matkailu avartaa mieltäni. Koen, että maailmalla saan olla oma itseni. Yksi muiden joukossa. Kulkea vapaana.

Kerran vuosia sitten 2021 eräs mieshenkilö kysyi minulta yllättäen, missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Hämmennyin kysymyksestä. En tuolloin osannut vastata mitään. Mutta kysymys jäi mieleeni. En ehkä uskonut tuolloin itsekään omiin unelmiini. Tässä se nyt kuitenkin on. Viisi vuotta myöhemmin. Olen matkalla kohti unelmaani.

Matka kohti unelmia on mutkikasta. Elämäni matkalla olen muuttanut paikasta toiseen lukuisia kertoja. Joku viisas ihminen joskus sanoi, että elämä on yhtä muutosta ja näin se vaan on. Tunnen muutoksen tarpeen sielussani tunteena. Jonkun tarvitsee muuttua. Jotkut sanoisivat tätä levottomuudeksi tai tyytymättömyydeksi. Vaikeinta on muuttaa itseään. Vanhat tavat ja asenteet istuvat silti ajoittain tiukasti halusi tai ei. Pelko astuu peliin. On myös haastavaa erottaa mikä on omaa tahtoa ja mikä muiden. Tietynlainen haavoittuvuus on inhimillistä.

Juuri tästä on muutoksessa kyse. Lähes jokainen muutos tapahtuu pohjalla käynnin kautta.

Koko tähänastinen elämäni on ollut jatkuvan muutoksen alla. Perusperiaate on se, että jos jokin ei toimi elämässäni, muutan sen tavalla tai toisella. Tosin näin vanhempana muutokseen on jossain määrin tottunut eikä tarvitse niin suuri eleisesti toimia. Muutoksen siemenen voi istuttaa ajatuksen tasolla. Riittää liikkeelle lähtöön. Totuus on kuitenkin se, että en pysty koskaan elämään niin sanottua normaalia elämää. Olen yrittänyt eikä se minulta luonnistu. Mutta mikä on kenenkin normaalia, sen tietää vain jokainen itse.

Marraskuussa 2025 jälleen myin kaiken irtaimiston ja lähdin talveksi espanjaan. En ikinä olisi kuvitellut millainen matkastani tulisi. Asia seurasi toistaan. Matkalaukku vaihtui reppureissuun.

Tässä matkalaukussa on koko omaisuuteni. En tarvitse enempää lähteäkseni seuraavalle elämäni matkalle vaan kaikki tarpeellinen reissaa nyt mukana.

Jouduin espanjassa ratkomaan monia ongelma tilanteita. kohtasin yllätyksiä, joita olen oppinut sietämään. Asiat eivät useinkaan mene niin kuin luulee. Lähdin matkalaukun kanssa palasin reppu selässä. Puolet tavaroista oli jäänyt matkan varrelle. Minulle riittää meri ja ranta. En tarvitse materiaa ollakseni onnellinen.

Espanjan Alicantessa rannalla perinteinen varpaskuva.

Tämä espanjan matka oli harjoittelua tulevaan. Matka kohti unelmia odottaa sellaisessa maassa johon en koskaan olisi ajatellut matkustavani. "En ikinä"-sanonta on osoittautunut jälleen vaaralliseksi. Joten jos olisin sanonut "en ikinä voita lotossa miljoonaa" niin monta kertaa kuin monen muun asian kohdalla, olisin jo miljonääri. Täysin minulle vieraaseen kulttuuriin meno pelottaa. Olen yrittänyt miettiä mikä siinä niin pelottaa. No juuri se etten tiedä valmiiksi. Yllätyksellisyys.

On kulunut yli 50 vuotta ymmärtääkseni ja hyväksyäkseni sen tosiasian, että elämäni on yhtä muutosta. Edelleenkin sana muutos tuntuu vieläkin vieraalta, vaikealtakin. Pelottavalta. Ahdistavalta. Epämukavalta. Mutta väistämätön on kuitenkin edessä. 

Se, että olin talven espanjassa Teneriffan saarella ja Alicantessa olivat lasten leikkiä verrattuna tulevaan. Olen aina viihtynyt Espanjassa, tuntenut oloni siellä kotoisaksi. Tulevaan yritän suhtautua pelotta, tutustua kuin uuteen ihmiseen tietämättä mitä vastaan tulee. Matkustan pian Turkkiin. Tämä on aiheuttanut minussa monenlaista tunnetta, vastustuksesta pelon kautta jännittävään ihastumiseen. Kiitollisuuteen uudesta mahdollisuudesta. Tällä kertaa en anna pelon hallita.

Joka kerta muutoksen tapahtuessa, lähtee ikään kuin matto jalkojen alta. Aivan kuin olisin pudonnut puusta. Ymmärrän, että elämää ei voi hallita. Se mikä tapahtuu niin tapahtuu. Apunani olen käyttänyt monenlaisia voimalauseita. Jooga  ja meditointi ovat olleet elämäni matkalla hyviä keinoja mielen hallinnassa.

Matkan vaiheessa saattaa unohtaa mistä on unelmoinut. Unohtaa itsensä. Sitä jotenkin luulee, ettei unelmat toteudu, ettei olisi oikeus omiin unelmiinsa. Unelma ei tule etsimällä vaan se tapahtuu kun aika on oikea. Kun itse on kasvanut ihmisenä niihin mittoihin ettei mikään enää vaikuta päätöksiin. Tätä päätöstä ei voi hoputtaa. Ei mennä siitä mistä aita on matalin. Vaan itsensä ja oman voimansa kautta tunnistaen sen mikä on itselleen parasta vaikka kuka sanoisi mitä. Kaikelle on aikansa.

Kun kaikki muuttuu, kun peili särkyy tai kuva puuttuu, miks tää ei unta olla vois" 

- by Junkmail -

Matkailu on olennainen osa elämäni muutosta, josta kirjoitan omassa tarinassani. Kirjoitan elämän tarinaani matkojen avulla. Jokainen tekemäni matka on ollut osa muutosta. Matkalla on muuttunut jotain. Sellainen joka edesauttaa omaa toimintaani. Jos jään paikalleen, mikään ei muutu, se ei toimi ja ahdistun. Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee muutoksen aika ajoin. Minun tarvitsee mennä kohti uusia tuulia, tuijotella uusia maisemia. Maalata värikkäitä tauluja.

"Muutokset ovat väistämättä osa elämää. Ne voivat tuoda mukanaan uusia mahdollisuuksia ja oivalluksia. Lisäksi muutos tarjoaa aina mahdollisuuden kasvuun".

Voisin tuoda tässä esiin myös tuntemuksia siitä miltä tuntuu lähteä synnyin maastaan, jossa ei pysty elämään. Tiedän, että tämä tulee ärsyttämään monia, mutten enää välitä mitä minusta puhutaan. Kaikki ne aiemmat puheet ovat liikuttaneet minua eteenpäin. Selkään puukottamiset ja kiusaamiskokemukset ovat antaneet polttoainetta mennäkseen eteenpäin, liikuttaneet, olen kääntänyt puheet voitokseni, omaksi energiaksi edetä. Mitä on olla irrallinen osa, ratas, joka ei kuulu tavallaan mihinkään. Alituiseen liikuttava. Tunnettava, että en pysty elämään maassa johon olen syntynyt.

Olin talven espanjassa. Tämä aika oli merkittävä sarja tapahtumia, joista minulla ei ollut mitään hajua etukäteen. Näin jälkeenpäin ajatellen ei elämää voi hallita mitenkään. Intuitiolla elävä on alituiseen muutoksen edessä. Pelkoja kohti.

Epämukavuus alueella

Meno oman epämukavuus alueelle tuntuu ikävältä. Tuntemus on todella epämukava. Tilanne on epämukava. Tyhjyys. Kuumottava tilanne.

Viimeksi, kun kirjoitin olin Alicantessa Espanjassa. Muistan sen hetken, kun yhtäkkiä elämäni lähti uuteen suuntaan. Istuin aamiaisella hotellissa ja tuijotin tyhjyyteen. Sain käänteentekevän tekstiviestin. Hetkessä, jossa ei ollut mitään tietämättömänä tulevasta. Tavallaan kuin olisi päästänyt jo irti, luovuttanutkin. Olin yöllä miettinyt, että mitä ihmettä tekisin seuraavaksi.

1. Siemen

Muutos lähtee pienestä siemenestä eli päätöksestä johonkin suuntaan liikkeelle. Matkalla suunta voi muuttua useaan kertaan. Matkalla oppii itsestään.

2. Puhdistus

Puhdistus käynnistyi suomessa. Tämä on tyhjä tila, jossa ei ole mitään. Särjyin tuhansiksi palasiksi. Itkin. Olin heikko. Sairastin. Tämä tuntui muunmuassa rintalastan tulisena kipuiluna. Tähän kohtaan kehossani olin itselleni padonnut paljon. Puhdistus on raskas vaihe, mutta tuiki tarpeellinen uudelle alulle.

3. Pesäkolo

Ystävien luona rakensin jotain uutta pihalla olevassa mökissä. Katselin ikkunasta mustarastaan puuhailuja, joka oranssissa nokassaan kantoi lehtiä ja risuja uuteen pesäkoloonsa. Ajattelin siinä hetkessä, että samassa jamassa ollaan. Me olemme samassa jamassa rakentamassa uutta elämää. Rikkaampaa elämänvaihetta.

4. Käpy

On kuin puusta pudonnut olo. Kuvailen tätä käpy vaiheeksi. Metsässä silloisen asuinpaikkani sohvalta. Käpy vaan on. Se makoilee metsäpolulla. On pudonnut. Liikkumatta makaa. Kerroksistaan erkanee.

5. Oravannahka

Rahatta ei voi kukaan elää. Tämä on tosiasia. Joskus rahan kanssa joutuu kamppailemaan saadakseen asioita eteenpäin. 

6. Horsma

Kasvi, jonka katsotaan olevan jotenkin  merkityksetön elämässä tai luonnossa. Toisesta vinkkelistä katsottuna sen merkitys on hyvinkin suuri. Se patsastelee kauas värikkäänä. Seisoo ylväänä. Näin se on löytänyt itsensä. On mikä on vaikka kuka sanoisi mitä. Sitä on yritetty polkea, hakata ja poistaa, mutta se vaan jököttää keskellä kaikkea kuin toteemipaalu. Tätä on matka kohti unelmia.

Vanhasta uuteen; mä meen vanhasta uuteen vaik vanhasta jäljet jää.

-Isac Elliot-

Näen vankilassa olossa samankaltaisuuksia verrattuna entiseen elämääni. Olen vanginnut itse itseni tiettyihin asioihin, tunteisiin, menneisiin tapahtumiin. Uudestaan ja uudestaan voi valita jatkaako matkaa vai jäädä entiseen. Jatkan matkaa kohti uutta!

On se jännä miten ihminen toistuvasti kieltää itseltään kaiken hyvän.

Cheekin biisin sanoin: "parempi muuttunut kuin juuttunut".

Tästä matkani jatkuu monien mutkien kautta Turkkiin.

Postailen taas jossain vaiheessa🌍✏️

Ja koska en osaa kuin espanjaa niin toistaiseksi 

Adios amigos🌞